Tokio

Saavuimme Japanissa Naritan lentokentälle, joka sijaitsee 66 km päässä Tokiosta. Kentältä saa helposti junan tai bussin keskustaan. Me valitsimme junan joka kuljetti meidät Tokyo stationille. Majapaikkamme sijaitsi Asakusan alueella jonne pääsi kätevästi metrolla.
Asakusa on rauhallinen kaupunginosa (Tokion normeihin suhtautettuna) jossa pystyy myös näkemään perinteistä kaupunki elämää. Me olimme valinneet kohteen lähinnä edullisen majoituksen takia, mutta myös suht hyvän sijainnin vuoksi. Majoitumme Asakusa Smile nimisessä majatalossa neljän hengen huoneessa ja maksoimme noin 18 € / henkilö yöstä. Majatalo ei ollut varsin hieno, mutta edullinen verrattuna muihin paikkoihin.
Seuraavat kolme päivää kiertelimme ympäri Tokiota ja tutuistuimme paikallisiin nähtävyyksiin, vierailimme pelihalleissa, söimme  japanilaisittain, eksyimme Shinjukun asemalla ja kävelimme jalkamme kipeiksi. Hienoa.

Muutamia mainitsemisen arvoisia seikkoja:
Tokion metro on valtava laaja sittä oppii kuitenkin käyttämään nopeasti sillä se on selkeä. Tämän lisäksi metro nopea ja vieläpä halvempi kuin esim. Tampereen paikallisbussit. Kadut ovat yllättävän ruuhkattomia. Lieneekö siihenkin syynä metro, verotus, parkkitilan puute vai mikä, sitä emme saaneet selville.
Hintataso on hieman alle Suomen. Automaatteja on kaikkialla ja niistä saa melkein kaikkea. Lämpötila ainakin tällä hetkellä ihan kuin lämpimänä kesäpäivänä Suomessa. Ramen (Nuudelipaikkoja/ravintoloita) on vähintään sadan metrin välein. Maukkaan aterian saa noin 6-8 eurolla. Jengi vetää röökiä, paljon. Katumuoti on laajankirjavaa. Kadut ja kaupat ovat koristeltu varsin näyttävästi ja ne tarjoavat tuotteita laidasta laitaan.

Perinteisten reppureissumaitten jälkeen Japani tuntuu todella erilaiselta. Kaikki ylipäätänsä toimii, meitä ei yritetä huijata joka kulmauksessa, ilma on raikasta hengittää, ruuhkat ovat olemattomia, mutta kieli on edelleen yhtä vieras kuin ennenkin. Turisteja katsoessaan huomaa myös sen seikan että rastapäät ja hipinretaleet eivät tule tänne, vaan normaalit ihmiset (hintataso). Näin alkumetrien jälkeen voi sanoa että erittäin kiinnostava ja monipuolinen maa, mutta meidän budjettiimme liian kallis pidempään oleskeluun. Yritämmekin nyt kiertää aktiivisesti pariviikkoa ja nähdä niin paljon kuin mahdollista. Riippumatossa voi sitten löhöillä myöhemmin.

Tästä kaupasta sai ostaa oman idolinsa onnenamuletin/käsinauhan tms.

Sensö-Ji I

S-J osa III

S-J osa II

Riksamiehet vetivät riksojaan. Tästä johtuen liikakilot eivät heitä vaivanneet.
Me emme kehdanneet mennä kyytiin.

Karpit

Karpit osa II

Bussia odottelemassa Takayamaan

Ohjeistukset olivat hyvintehdyt, silppelit ja koristeltu pingviineillä

Shinjuku

Odottelua...

Ramenia odottelemassa. Tässäkin ravintolassa ruokalippu ostettiin eteisessä olevasta
automaatista. Ruokalippu ojennettiin tarjoilija-kokille ja hetkenpäästä päästiin syömään.

Akihabara on jokaisen peli-intoilijan mekka.

Neon valot loistivat kirkkaasti ja kaikkialla.

Jaoimme huoneen nuoren Saksalaisen kanssa, joka oli tullut
Japaniin vuoden mittaiselle work and travel holiday:lle. Hän oli
innokas pelimies ja manga harrastaja.

Pelihallit olivat monipuolisia ja valtavan kokoisia.

Merviltä jäi rahat voittamatta. Olisi helpoittanut jos olisimme osanneet käyttää pelikonetta.

Automaatteja oli kaikkialla ja niistä sai ihan oikeasti melkein kaikkea.

Onnellinen jäätelöhetki

Kauppa oli koristeltu kuin karkki. 

....ja lopuksi vielä metrokartta.