Fort Kochi

1498 Vasco da Gama saapui ensimmäisenä eurooppalaisena Intiaan meriteitse ja juuri tähän Kochi:n kaupunkiin. Luonnollisesti sen jälkeen täällä on ollut jos jonkinlaista isäntää ja sodittua on ehditty ihan tarpeeksi. Kaiken tämän muistona on kuitenkin erittäin viehättävä vanhojen siirtomaa isäntien asuma-alue, jossa on havaittavissa erilaisia rakennustyylejä Hollannista, Portugalista ja Briteistä.

Pällistelimme näitä rakennuksia ja nautimme rauhallisesta liikenteestä ja maksoimme kaikesta hieman liikaa tällä lyhyellä, mutta viehättävällä visiitillämme tähän kylään. Kävimme myös tutustumassa paikalliseen Hypermarkettiin ja ostoskeskukseen. Ne olivat isoja ja ilmastoituja, josta on apua sillä 35 astetta ei ilmeisesti ole ollut tarpeeksi ja ilma on lämminnyt lisää.
Huomenna matka jatkuu kohti Aleppey:tä, koska saimme sattumalta liftattua kyydin lähiravintolan pitäjältä, joka oli menossa samaan suuntaan itsekkin.

Hassu juttu: Täälläkin olut tulee tietyissä ravintoloissa teepannuissa.

Fort Cochi

Old Pepper house, entinen pippuri varasto/myymälä ja nykyään ihan loistava ravintola

Chinese fishing nets: Pojat kalassa

Mysore

Mysore. Miljoonakaupunki reittimme varrella, jossa vietimme puolitoista päivää odottelemassa toista kyytiä kohti Keralaa. Odotuksemme olivat todella matalalla, mutta yllätyimme positiivisesti kiitos paikallisen sulttaanin. Sulttaani oli aikoinaan päättänyt rakennuttaa iltselleen oikein 1000 ja yhden yön palatsin, jonka ympärille kaupunki oli hiljalleen rakentunut. Kävimme myös tuk tuk:illa oikein perinteisellä turisti ajalulla, jossa tutuistuimme suitsukkeiden valmistukseen ja silkki museoon. No niihän se oli että kuskimme sai meistä provikat ja museo oli pelkkä kauppa ja suitsuke mestassa meille tyrkytettiin tuoksuvia öljyjä ja tietenkin suitsukkeita. Sulttaanin palatsi oli hyvä, muuten ei mitenkään mielenkiintoinen paikka joten matkamme jatkuu jo tänään.

Sulttaanin palatsi

Mervi työharjoittelussa suitsuketehtaassa. Ura jäi lyhyeksi

Juho postailee

Hampi kuvina

Famous stone chariot

Saimme uusia ystäviä

Maisemaa

572 askelmaa 35 asteen lämmössä vie lähemmäs valaistumista

Elefanttien tallit

Heroes

Meidän ensimmäinen majapaikka

Pimp my ride, please!

Silta valmistui ja sortui vuonna 2008 nyt mennään tällä

Kivityöläisen ura ei oikein auennut Juholle

Joenvarsi maisemaa

Hampi

Tulimme Hampiin 16.02. Joka siis on tarunhohtoinen vanha hindu pääkaupunki noin 1500-luvulta. Meillä ei ollut sen suurempia odotuksia paikan suhteen, mutta yllätyimme positiivisesti. Itse Hampin kylässä on vain noin 3000 asukasta, joista puolet ovat varmasti pyhiä lehmiä ja apinoita. Kylä itsessään elää puhtaasti turismista, mutta ympäröivällä alueella on paljon maataloutta (riisin viljelyä).
Sivuhuomiona muuten: Täkäläiset lehmät elävät Goa:laisia lajikumppaneitaan paremmin ja saavat syödäkseen muutakin kuin muovia ja foliolautasia.

Temppeleitä, temppeleitä, temppeleitä ja erinäisiä raunioita usean eri hallitsijan jäljiltä. Maisemat itsessään jo ovat todellä häkellyttävät massiivisten siirtolohkareiden ympäröimässä kylässä, jossa rakennukset ovat osittain rakennettu kivenjärkäleiden ympärille ja sisään. Paikalliset ihmiset ovat todella ystävällisiä ja innokkaita valokuvaajia. Olemmekin saaneet poseerata useissa perhepotreteissa mukana kuin suuremmankin luokan julkkikset.

Nähtävää on todellakin paljon, mutta temppeli ähky iskee yllättävän nopeasti, joten
seuraavaksi suuntaamme tavalliseen intialaiseen suurkaupunkiin Mysoreen.
Mysoressa itsessään ei oikeasti ole paljoa nähtävää, mutta se toimii välipysäkkinä matkalla kohti etelää ja Keralaa.

Kanat, possut ja venäläinen etno dub bändi.

Goa muutamalla kuvalla

Rantaa Arombolissa 

Pyhät lehmät isäntineet esittivät karmeeta musiikkia ja pyysivät rahaa.

 Kerjäläisiä oli muutenki paljon

Holy temple

Laskuvarjo lentäjiä/liitäjiä oli paikallisilla kallioilla yllättävän paljon.

Viimeistä päivää Goa:lla

Emme saavuttaneet samankaltaista henkistä astetta, kuin kyseinen mies, mutta rentoutumisen asteella pääsimme varmasti melko lähelle. Kolme viikkoa rantaelämää alkaa tosiaan riittämään ja on aika lähteä tutustumaan "oikeaan" Intiaan. Joogaa tai poi harjoittelua ei tullut myöskään aloitettua, mutta Juho pääsi kokeilemaan surffailua. Arambolin rannalla oli väliin ihan hyviäkin aaltoja ja surffilaudan vuokra oli n. 4€. Tapasimme mukavia ihmisiä ihmisiä Goalla, joidenkanssa päivät/illat sujuivat rennon letkeästi.
Suuntaammekin seuraavaksi kohti Karnataka & Bengalurun osavaltiota ja menemme kaupunkiin nimeltä Hampi. Hampissa pitäisi olla paljon temppeleitä ja raunioita muinaisen hindu pääkaupungin jäljiltä. Matkaamme jälleen yö bussilla ja odotan jo suurella jännityksellä tulevaa bussimatkaa.. 

Lantaa lattiaan

Kätevä majatalon emäntämme päätti kokoamastaan lehmän sonnasta tekaista lantaverhoilun pihakäytävän suojaksi ja vahvikkeeksi. 

Saturday night market

Yömarkkinoilla Anjuna beach:in lähellä.  Matka sujui mukavasti saatuamme paikattua mopon etulampun roudarin teipin ja Leathemnanin avustuksella. Live musiikkia, hyvää ruokaa ja markkinahumua + tietenkin hirveä liikenne kaaos.

Mapusa market

Arambol, Goa

Päivät sujuvat ilman sen kummempaa kiirettä täällä Arambol beach:illa. Tämä on se paikka jossa Pelle Miljoona ja muut "vanhan koulukunnan" Goa:n kävijät viettävät talvensa. Lähinnä länsimaalaiset tuntuvat keskittyvät löhöämiseen,  pilvenpoltteluun ja ruokailuun. Näissä merkeissä ne päivät muuttuvat kuukausiksi ja vuosiksi. No ollaan me se Pelle Miljoonakin jo nähty.
Mutta tänään olimmekin reippaita jä kävimme mopoilemassa lähikaupungissa saakka katsomassa paikallista markkinameininkiä. Tuoksut olivat peri Aasialaiset jä sähläys myöskin ihan loistavaa. 60 kilsaa mopoilua on tässä maassa kuitenkin ihan tarpeeksi yhdelle päivälle.