Chiang Mai

Muay Thai kurssi. Hyvissä sielun ja ruumiin voimissa ilmoitimme itsemme sitten viikon mittaiselle Thai nyrkkeily kurssille. Paikkana oli Santhai Muay Thai sali, joka sijaitsee noin 20 km päässä Chiang Mai:n keskustasta.
Saavuimme paikalle tiistai iltana noin kello 20:00. Paikka oli itsessän jo suljettu, mutta yksi henkilökunnan jäsen oli jäänyt paikalle hengailemaan ja päästi meidät huoneeseemme. Ohjeet olivat yksinkertaiset: treenit alkavat aamulla kello 06:00.

Tämän mukaan mentiin maanantaista lauantaihin.

Specials

Seuraavana aamuna sitten koetos alkoi. Sali on auki kuutena päivänä viikossa ja treenit ovat aamulla 06:00 -08:00 sekä iltapäivällä 16:00 - 19:00.
Pari ensimmäistä päivää jaksoimme käydä treeneissä kaksi kertaa päivässä, mutta sen jälkeen treenikerrat piti jättää yhteenkertaan. Ei vaan jaksanut enempää ja suurin osa treenaajista tekikin juuri niin.

Ja kaikille säkkejä riittää

Omistaja piti kissoista ja kulkukissoja piisasi.
Yöllä ne tietenkin tappeli.

Huomaa Ruotsin lippu. Meidän panos ei tuonut
 Suomen lippua näkyville.

Paikkaa piti Ruotsalais Thaimaalainen pariskunta, mies Ruotsista. Parin ensimmäisen päivän jälkeen hän tulikin kyselemään meiltä kuinka jaksamme ja kertoi että: This is it. You sleep, eat and train. That's the life in here.
Valmentajina toimivat entiset ammattilaiset ja he osasivat opettaa todella hyvin. Valmentajat ottivat erittäin hyvin huomioon taitotasosi sekä kuntotasosi ja määrittelivät treenisi sen mukaisesti. Oppilaat edustivat aika laajaa ihmiskunnan kirjoa. Oli Intialaisia, etelä afrikkalaisia, ausseja ja tietenkin thaimaalaisia, mutta pääsääntöisesti länsimaalaisia. Taito ja kuntotaso oli myös laidasta laitaa. Jengi oli mukavaa ja macho kulttuuri loisti poissaolollaan. Oikeastaan täällä on kahdenlaisia asiakkaita. Turisteja, jotka lomansa ohella käyvät kuntoilemassa sekä tosissaan treenaavat yksilöt. Esim. naapuri kämpässä asustava ruotsalainen nuorimies on ollut täällä 5 kuukautta ja yläkerran aussi vielä pitempään.
Sunnuntai on vapaapäivä treeneistä ja lauantai iltana  paikallisella stadionilla otteluita. Vielä kun neljä saman salin kaverusta ottaa siellä matsia ja kyyti on järjestetty niin pitihän meidän ilmoittautua mukaan katsomaan.

Hikeä pukkaa.

Pojat asuivat salilla. Eli yöksi sänky laitettiin kehän keskelle.

Laajennus oli tehty tänä vuonna. Sesonkina täällä treenaa
noin 30 oppilasta joka päivä.

Kurssin hintana on 50 € / henkilö / 7 vrk jos haluaa treenata pidempään niin hinta laskee. Majoittua voi salin vieressä sijaitsevissa guest house:issa tai mennä muualle. Me otimme kämpän salin vierestä ja se oli aika kätevää, sillä treenimatkat olivat lyhyet eikä tarttenut mopoa liikkumiseen. Huomioitavaa on myös että jos tekee kahdet treenit päivässä, niin ei siinä muuta sitten jaksakkaan tehdä.


Pari linkkiä:

http://muay-thai-santai.com
http://fightland.vice.com/blog/an-american-in-thailand-travels-through-muay---beginnings

Chiang Rai

Chiang Rai.

Siirryimme Laos:ista suoraan Chiang Rai:hin. Matka rajalta kesti minibussilla noin 3 tuntia. Chiang Rai:ssa vietimme kaksi aktiviteettien täyttämää päivää. Ensimmäisenä päivänä vuorossa oli elefantti ratsastusta, joka oli aika rynkytystä, viidakko seikkailu ja lopuksi kuumissa lähteissä pulikoimista. Mukava päivä, mutta kuitenkin hieman liian ylihinnoiteltu.

Seuraavana päivänä menimme tutkimaan läheisiä luolia, heilumaan jättikeinussa, zip-line:llä hurjastelemassa sekä kalliokiipeilemässä. Tämän excursionin järjesti Bumerang adventure park niminen yhtiö. Hieman kotikutoista toimintaa, mutta puitteet ja hinnoittelu osuivat kohdilleen. Kaiken kaikkiaa varsin mukava päivä.

Olimme vuokranneet mopon siirtyäksemme Adventure park:iin ja kun tankissa oli vielä bensaa, niin päätimme käydä katsomassa White temple:liä. Paikka oli siis temppeli, jonka koristelussa useat eri teiteilijat olivat avustaneet.

Tämä talo on vessa.

Parin päivän jälkeen oli aika siirtyä Chiang Mai:hin ja aloitta viikonkestävä Muai Thai nyrkkeily kurssi. Saa nyt sitten nähdä miten me pärjätään.

Luang Prabang

Luang Prabang. Ranskalainen siirtomaaherruus näkyi katukuvassa. Vanhat Ranskalais tyyppiset rakennukset olivat tyylikkäitä ja ravintoloita sekä kahviloita löytyy joka kulmauksesta. Söimme taas sydämemme kyllyydestä sekä nautimme kahviloiden annista. Patonkeja on nyt sitten syöty koko tarpeeksi tälle vuodelle.

Me yövyimme hieman halvemmassa paikassa.

Le' viiniravintola

Laos on kommunistinen maa ja se näkyy katukuvassa

Päivät kuluivat kaupunkiin tutustuen polkupyörien avustuksella. Myöhemmin vuokrasimme myös mopon jolla kiidimme katsomaan paikkakunnan the nähtävyyttä eli vesiputousta. Veden piti olla kirkkaan vihreää, mutta edeltävän yön rankkasateet olivat muuttaneet sen ruskeaksi.

Tasa--arvoinen liikennemerkki.
Ei ostettu mopoakaan.

Nagat vartioivat temppeleitä.

Pick nick pöytä

Vesiputouksen päällä

 Teimme myös pienen reippailun ja kapusimme ylös vuorenrinnettä aina vesiputouksen päälle asti. Ihanan kosteassa ja lämpimässä ilmastossa nelivetona tehty kiipeäminen sai vielä lisäjännitystä, kun vesisade oli liukastanut polun. Maisemat oli kauniit ylhäällä ja näimme myös rapuja vuorenhuipulla.  Alastultiin välillä erittäinkin reippaasti ja liaaneissa roikkuen kuten Tarzan aikoinaan.

Vintage mode

Vesiputouksen viereen oli avattu puolivuotta sitten perhosfarmi. Kävimme siis sielläkin tutustumassa Lao:laisiin perhosiin ja paikkaa pitäviin hippeihin.

Perhosten syöttö/valokuvaus pöytä.

Kalat toimivat jalkahoitajina.

Majan katolla on kasvimaa.

Luang Prabang on aikaisten aamujen kaupunki. Tämä tarkoittaa sitä että ravintelit menevät kiinni jo 23:00. Jos menohaluja vielä löytyy niin paikallista lainsäädäntöä on kierretty ovelalla tavalla, eli keilailulla.
Päädyimme Puolalaisten tuttujemme säestyksellä paikalliseen keilahalliin noin puolenyön tienoilla. Meno oli kuin nuoriso diskossa, mutta kyllä siellä myös keilattiinkin. Me keilasimme huonosti, mutta hauskaa oli silti koko rahan edestä.

Lao:sissa meno on verkkaista. Päivät seuraavat toistaan ja mitään erikoisempaa oikeastaan tapahdu. Tällä samalla mentaliteetilla varustettuna päätimme siirtyä kohti Thaimaata vesiteitä pitkin jokiveneellä.
Jokiveneitä on kahdenlaisia speed boat and slow boat. Me luotimme jälkimmäiseen vaikkakin matka kestää kaksi Päivää. Yöpyminen tapahtuu pienessä kylässä reitinvarrella ja matka jatkuu aikaisin seuraava aamuna.

Vanhat bussinpenkit olivat päätyneet veneen istuimiksi

Työnorsu.

Virtaviivaisen muotoilun vuoksi veneet

 mahtuvat todella pieneen tilaan.

Tässä onkin sitten Lao:sin reissu tällä kertaa. Seuraavaksi menemme rajan yli Thaimaaseen ja siellä Chiang Rai:hin.