Vientiane & Vang vien

Vientiane & Vang Vieng

Saavuimme aamulla junalla Nong Khaihin missä suuntasimme välittömästi Lao:sin rajalle. Rajamuodollisuudet kesti noin tunnin, koska meidän piti hankkia Visa on arrival (1500 bath). Tämän jälkeen jatkoimme matkaa Thaimaan suurlähetystöön saadaksemme turisti viisumin Thaimaaseen.

Lisää lappujen täyttämistä 1000 bath:in maksu ja seuraavana päivänä takaisin passeja hakemaan. Hieman hölmöä hommaa, mutta näillä säännöillä mennään ja nyt meillä on 60 päivän turisti viisumit Thaimaa:han.
Prosessin kestäessä meille jäi pari päivää aikaa Vientianeen. Käytimme luppoaikamme tutkiskellemalla paikallisia nähtävyyksiä ja syömällä hyvin Vientianen lukuisissa ravintoloissa.

Pari päivää meni pääkaupungissa ja tämän jälkeen siirryimme perinteistä backpack:er reittiä myöten Vang Vien:iin. Matka kesti minibussilla noin 3 tuntia ja maksoi noin 4 euroa per henkilö.

Vang Vieng:in turismi on muodostunut tubing harrastuksen ympärille. Ideana on siis että traktorin sisärenkaan avulla kellutaan jokea alaspäin. Kuullostaa hieman tylsältä, mutta kun reitin varrelle lisätään parikymmentä kapakkaa, jätti keinuja, vesiliukumäkiä, zip -line:ja niin paketti on valmis.
Näin oli siis ennen. Pari vuotta sitten paikalliset viranomaiset laittoivat leikille lopun, sillä joka kuukausi ainakin yksi ihminen hukkui.
Nykyään oli sitten tarjolla köykäinen versio. Eli oli valvojat ja 4 kapakkaa.
Pitihän meidän mennä, tietenkin. Kelluttiin sitten pienessä tihkusateessa ensimmäiseen ravinteliin ja tunnelma oli kuin opiskelija bileissä. Sen ikäisiä oli muut osallistujat. Istuimme aikamme, hyppäsimme takaisin Tube:ihimme ja kelluimme reitin maaliin saakka. Maisemat olivat hienot ja pieni sadekaan ei haitannut (vanhuus haittasi).

Frendejä näytettiin ravintoloissa 24/7.

Seuraavana aamuna nousimme bussiin ja suuntasimme kohti Luang Prabang:ia.

Visa run Laos:iin.

Viimeiset pari viikkoa on mennyt kuin siivillä. Aamusta kolme tuntia thai kielen opiskelua ja sitten kuntosalille hikoilemaan. Tarkoituksena oli mennä näin loppukuukausi, mutta sitten tuli mutkia  matkaan.
Ennen Thaimaaseen saapumista yritimme hankkia Kathmandusta turisti viisumeja, mutta jostain syystä niitä ei Khatmandussa myönnetä. Paitsi jos passissasi on vanha Thaimaan viisumi, tällöin turisiviisumi myönnetään automaattisesti (aikasta outo tyyli, mut näin Nepalissa). Tästä johtuen tulimme maahan 30 päivän leimalla. No, tarkoituksenamme oli tehdä ns. Visa run Kamputsan Rajalle ja saada 15 päivää lisää oleskeluoikeutta Thaimaahaan. 15 päivää olisi ollut riittävästi tässä kohtaa, jotta olisimme saaneet käytyä Thainkielen kurssimme loppuun. Nykyinen sotilasjuntta oli kuitenkin muuttanut lainsäädäntöä juuri viime viikolla ja Visa run:eja ei voikkaan enään tehdä. Myös järjestetyt turistiviisumi lomat ovat kiellettyjä, joten turistiviisumin hakuun pitää kuluttaa aikaa enemmän kuin 3 arkipäivää. Eli meidän pitää nyt poistua maasta, hankkia turistiviisumi ja tulla takaisin. Luonnollisesti viisumin saa Thaimaan suurlähetystöstä, jotka ovat auki vain arkipäivinä. Tästä johtuen lähdemme maanantaina yöjunalla Nong Khaihin joka sijaitsee Laos:in rajalla ja menemme Laos:iin hankkimaan viisumeja ja lomailemaan noin viikoksi tai pariksi. Yritämme myös sopia niin, että suorittaisimme väliinjäävät koulupäivät ensikuussa loppuun. (Onnistui muuten, koulu jatkuu 18.8)
Tänään kävimme ostamassa liput yöjunaan juna-asemalta ja kävimme myös Chaku Chak viikonloppu markkinoilla. Huomenna on sitten toistaiseksi viimeinen päivä koulua ja lähtö Laos:iin.


So... Laos here we come..

Juna-asema. Liput pitää edelleen käydä ostamassa paikanpäältä.
Nettivaraus systeemi oli.....ja meni....

Juna-asema osa II.

Viikonloppumarkkinoilla tuli  nälkä, joten menimme
puistoon ruokatauolle.

Väkeä piisasi ja lämpöä myös.

Monenlaista ruokaa oli tarjolla.

Jäätelönmyyjä ottaa rennosti.

Työmies

Ja toisenlainen työmies

Perus ruuhkaa

Whole sale markkinoilla

Tuk tuk:it ovat vähenemään päin, mutta kyllä niitä vielä löytyy.

Aamuruuhkaa Sky train asemalla. Yleensä pari ensimmäistä junaa
on niin täynnä että sinne ei mahdu. Kolmanteen yleensä jo mahtuu.

Terminal 21:sen koristelua

Terminal 21 osa II

Öljytynnyrien uusio käyttöä.

Bangkok & Pattaya

Thaimaa,

Seitsemän vuotta suomessa ja nyt oli aika tulla takaisin Thaimaahan. Kathmandun saasteiden jälkeen Bangkokin ilma on miellyttävää hengittää. Bangkok on muuttunut muutenkin. Kadut ovat siistejä, uusia valtavan kokoisia pilvenpiirtäjiä on ilmestynyt tasaisesti joka puolelle. Kauppakeskusien määrä lisääntynyt ja laatu parantunut. Tämänlainen kehitys on luonnollisesti myös johtanut hintojen nousuun.
Pääsääntöisesti kaikki on kuitenkin kehittynyt parempaan suuntaan. Saimme vuokrattua itsellemme kalustetun asunnon Rama IV road:in päässä sijaitsevalta sivukujalta muutamaksi kuukaudeksi.

Kotimme

Taloyhtiön Parkkipaikan katolla on tenniskenttä.
Ekalla pelikerralla "vain" kolme palloa lensi aidan yli.

Jeff keskittyy

Tuntuu todella mahtavalta laittaa ruokaa itse omassa keittiössä ja sen jälkeen pulahtaa taloyhtiön uima-altaaseen vilvoittelemaan. Löytyypä uima-altaan viereltä vielä höyrysaunakin, jossa kelpaa lämmittää vanhoja luitaan.
Ensimmäisen viikon tutustuimme uuteen elinympäristöömme. Kiertelimme katsomassa pakollisia nähtävyyksiä ja shoppailimme loppuunkulutettua vaatevarastoamme uuteen uskoon.

Uima-allas

Sisäpihakuva parvekkeelta

Kotikadun varrelta löytyy kaksi kauppaa jotka ovat auki 24/7.
Katuruokaa on myös tarjolla.

 Chao Prayan joki ja Jeff

Lumpini Park

Vanha koulu oli vielä pystyssä

Niin ja kuten kuvista tuli selväksi Bangkok on siisteytynyt, jopa piereminen takseissa on kielletty.

Toisella viikolla menimme kouluun uudestaan. Oppiaineena tällä kertaa koulussa on thai kieli. Osallistuimme intensiivi kurssille, joka siis tarkoitti sitä että ,koulua on kolme tuntia päivässä joka arkipäivä kuukauden ajan. Kurssillamme on minun ja Mervin lisäksi vain yksi henkilö nimeltään Leo ja hän on Feng Shui master:i Taiwanista. Opiskelu tapahtuu 90 prosenttisesti thaiksi ja tuntuu näin kolmen päivän jälkeen olevan hyvinkin tehokasta. Saa nyt sitten nähdä kuukauden jälkeen kuinka se kieli taipuu thaiksi.

Netin kautta löytyi hyvä ja edullinen
Kielikoulu

Osa neljännen päivän oppinnoista

Amerikkalainen ystävämme Jeff, jonka tapasimme Annapurna Circuit:illa, tuli asumaan meidän kämpille noin viikoksi. Hänen kanssa hengailtiin ympäri kaupunkia ja vapaa viikonloppuna lähdimme Pattayalle.

Opiskelua rannalla

Born to be wild

Kala

Pattaya oli entisellään. Luonnollisesti uusia rakennuksia oli tullut hirveästi lisää ja venäläisten määrä oli kasvanut exponentiaalisesti. Pyörimme rannalla, istuimme altaalla, kävimme päiväretkellä läheisellä saarella, söimme hyvin, kiertelimme nähtävyyksiä ja luonnollisesti kävimme Pattaya Walking street:illä. Mukava viikonloppu, mutta rahaa meni aivan liikaa. Toisaalta olemme vielä henkisesti Nepalin hinnoissa. Thaimaa ei ole yhtä halpa, mutta laatukin on aivan toista.

Sanktuary of truth

Kaikki patsaat oli kaiverrettu käsin

Katseet kohdistuivat poispäin kamerasta, Pattayalla.

Walking street

Drinkille

Ikä rupeaa ilmeisesti painamaan päälle, sillä menimme molempina iltoina nukkumaan ennen puoltayötä. Pattaya oli mukava paika viettää muutama päivä, muttei siitä muodostu meidän suosikkikohdetta ikinä.
Maanantaina opinnot jatkuvat ja Jeff suuntaa kohti Amerikkaa. Mukavaa päästä takaisin "arkeen".