Parvati Valley ja Kasol

Parvati Valley ja Kasol

Matkustimme Rishikesistä Kasoliin taksilla, sillä matkustaminen bussilla vuoristojen serpenttiini teitä pitkin ei houkutellut. Matkustusaika venähti 12 tunnista 18, sillä kuskimme päätti valita kiertoreitin, välttääkseen tietulleja. No jäätiinhän me silti kiinni poliisille ja kuskimme sai 1000 rupian sakot.

Saavuttuamme perille, Ilmasto muuttui radikaalisti ja ensimäisen yön saimmekin nukkua vaatteet päällä, lämpötilan ollessa lähellä nollaa. Lämmitintäkään ei siihen hätään löytynyt mistään, onneksi oli paksut peitot. Seuraava päivänä laukkuja purkaessamme hautasimme bikinit ja shortsit kaapin perukoille ja lähdimme hankkimaan lämpöisiä vaatteita.
Tarjolla on monenmoisia vaatteita ja jos sopivaa ei löydy, niin teetättäminen on myös edullista. Eli Juholle ei löytynyt mieleisiä housuja joten räätäli teki ne päivässä todella edulliseen hintaan.

Jälkikäteen huomio: Pöksyt kutistuivat pesussa ja niistä tuli typerät. Entisen kolleekani sanoja lainaten: Älä osta mitään vaatteita Intiasta, ne ei kestä. Totta kaikki kadulta ostamamme vaatteet ovat hajonneet erittäin nopeasti.

Täällä sesonki on alkamassa ja ravintolat ja majapaikat ovat heräilemässä talvihorroksestaan. Törmäsimme jo ekana iltana tuttuihin ravintolatyöntekijöihin Goa:lta. Kertoivat tekevänsä töitä molemmissa paikoissa aina sesonkien mukaan. Kuullosti yllättävän tutulta elämäntavalta.

Maisemat ovat sanoinkuvaamattoman kauniit ja suorastaan pakottavat menemään ulos reippailemaan. Tavoitteenamme on tehdä useita päiväreissuja lähistöllä sijaitseviin vuoristokyliin.

Mervi taxin peräloosterissa

Maisemaa

Valokuvaaja työssään.

Bostailua osa 2.

Parvati joki

Hevosilla kuljetetaan oikeastaan kaikki kun kunnon tiet loppuvat.

Tällä vinssillä saadaan tavarat joen toiselle puolelle kätevästi.

Sillat kestivät jopa suomalaisen painon.

Puunhalaaja.

Kasolin kylänraittia.

Majapaikkamme ikkunasta näkyvä maisema.

Rishikesh

Rishikesh,

Hindujen pyhä kaupunki Urtarakhadin osavaltiossa pohjois Intiassa. Kaupunki on Joogan ja meditoinnin mekka, myös Beatlesin pojat ovat täällä käyneet aikoinaan oppeja hakemassa.
Nykyään jooga kouluja/ashrameja on joka nurkalla ja vaihtoehtoja löytyy naurujoogasta narujoogaan. Monet väittävät että jooga on täällä kaupallistunut liikaa, eikä näin ollen ole aitoa, mutta ihan hyvä meininki täällä on. Mervi on aloittanut jooga treenauksen, Juho ei.
Turistialue on keskittynyt kaupungin pohjoisosaan Lakshman Jula nimiseen alueeseen Gangesh joen kummallekkin puolelle. Nämä ovat yhdistetty toisiinsa hieman kuumottavalla riippusillalla. Sillalla on yleensä melkoinen tungos kun mopot, lehmät ja sadat turistit yrittivät päästä eteenpäin. Tietysti myös pyhät apinat roikkuivat riippusillan vaijereissa.
Länsimaiset matkailijat täällä ovat pääsääntöisesti kaikki Goa:lta kuumuutta paenneita hippejä. Lämpötilat kun täällä vaihtelevat päivän 30 C °- yön 20 C°.
Asuminen ja syöminen on todella edullista täällä verrattuna aikaisempiin paikkoihin. Ravintoloiden menyyt  sisälsivät ainoastaan kasvisruokaa, eikä oluttakaan ole saatavilla kaupungin pyhyydestä johtuen.
Seuraavaksi suuntana Himalaja Parvati Valley ja Kasolin kylä.

Taustalla kellotemppeli. Ideana oli siis kiivetä huipulle saakka ja soittaa 

kaikkia temppelin kelloja kerran. Kelloja oli joka kerroksessa noin viisi, joten kilinää kylässä piisasi

Pyhässä joessa kuuluu kylpeä.

Sillalla päivystivät lehmät, turistit, mopot sekä apinat. 

Puutarhuri askareissaan.

Perinteiden mukaisesti kaikki roskat edelleen heitettiin jokeen. 

Yöfestari ikkunamme alapuolella alkoin keskiyöllä ja jatkui aina aamu kuuteen.

Apinat tulivat kylään vaikkei heitä kutsuttukkaan.

Port Blair

Kaikki kiva loppuu aikanaan ja palasimme takaisin Port Blair:iin odottelemaan paluulentoa mantereelle. Meillä oli yksi päivä aikaa Port Blair:issa vierailla museoissa ja kuuluisassa vankilassa, valitettavasti vain virallinen pyhäpäivä sotki suunnitelmamme ja kaikki paikat oli kiinni. Kulutimme päivämme vierailemalla Gandhi puistossa, mikä oli oikeastaan lasten leikkipuisto.

The man himself

Pakolliset kuvat osa 1..

...ja 2.

Port Blairin maisemaan. Hökkeleitä ja hotelleja.

Puuta käytettiin yllättävän paljon rakennusmateriaalina Port Blair:issa.

Ei saa räkiä kyltti on oikeastaan ihan tarpeen, sillä se tuntuu olevan koko kansan harrastus.

Viimeinen rapu

Lensimme Port Blair:ista Delhiin. Emme kuitenkaan halunneet jäädä sinne pikäksi aikaa, suuren ihmismäärän sekä vaalien aiheuttaman kaaoksen vuoksi. Vuokrasimme taksin lentokentältä ja saavuimme samanpäivän aikana Rishikesh nimiseen kaupunkiin. 

Havelock and Neil Islands kuvina

Ravut olivat isoja

Paikallisen poliisin motto

Valtion sahalla ei ilmeisesti mennyt hyvin.

Mervi autiolla riutalla.

Hercules pyörän mallit naisille ja miehille. Made in India.

Rannalle menossa.

Internet oli ollut kaatuneena viikon ja lippuja lauttaan sain vain tulemalla aamulla ajoissa jonoon. Me olimme paikalla 05:45 ja saimme liput.

Matkalla Port Blairiin

Andaman islands

Saavuttuamme Port Blair:iin päätimme suunnata välittömästi Havelock:in saarelle ja jo seuraavana päivänä se onnistuikin.
 Havelock on reppureissaajien ja sukeltajien suosiossa oleva saari 2,5 tunnin venematkan päässä pääkaupungista. Saarella itsessään on noin 10 000 asukasta ja toinen mokoma turisteja huippusesongin aikana.
Me olimme liikkeellä low seasong aikana joten tilaa riitti loistavasti kaikille ja hinnat olivat laskeneet kuluttajaystävälliselle tasolle. Majotuimme kahdeksi viikoksi Green Walley nimiseen paikkaan jolla oli oivallinen sijainti. Seuraavat kaksi viikkoa snorklasimme, sukelsimme (Mervi suoritti sukelluskortin), tutustuimme muihin matkailijoihin ja yksinkertaisesti nautimme elostamme.

Saari oli sen verran pieni, että pyörällä pääsi mukavasti liikkumaan.

Viidakkoa pyöräilyreitin varrella

Futuristista majoitusta.

Havelock beach no:7.

 Äänestetty koko aasian kauneimmaksi.

Viimeiset neljä päivää vietimme vielä pienemmällä Neilin saarella, missä samanlainen laiskanletkeä elo jatkui. Tällä saarella oli hyvin vähän turisteja ja pääsimme nauttimaan valkoisista hiekkarannoista ja kristallin kirkkaasta vedestä kaikessa rauhassa (kuten Tjäreborgin mainosten ihmisetkin). Erittäin mahtava snorklailupaikka oli aivan majapaikkamme vieressä  ja onnistumme näkemään satoja erilaisia mereneläviä mm. Nemon, tosi ison barragudan (noin 1,2m) , täysikasvuisen merikilpikonnan ja mureenan. Nämä kaksi saarta olivat todellisia paratiisi saaria, suosittelemmekin näitä saaria lämpimästi kaikille. Hiekkarantojen lisäksi saaret olivat myös äärimmäisen vehreät ja teimme myös pienimuotoisen patikoinnin viidakon keskellä, kun menimme yhdelle suosituimmista snorklailurannoista.

Auringonlasku Neil Islandilla.

Matkalla Chenaihin

Suuntana Chennai, koska lentomme lähti sieltä Andaman saarille. Ensin täytyi vain matkustaa useat sadat kilometrit junalla Keralasta Madurain kautta Chennaihin.
Junalla matkustaminen on todellakin halpaa täällä Intiassa, muutamalla eurolla saa itselleen makuupaikan tuulettimella varustetusta vaunusta.
Sänkyjä on kolmessa kerroksessa ja jos tilanpuute iskee niin lattialla voi myös nukkua (jos vaikka unohti ostaa lipun kokonaan). Junalla matkustaminen on välillä myös aika raskasta, kuumuus, yli 12 tuntia kestavät matkat, kello 05:00 saapuminen vieraaseen kaupunkiin väsyneenä  yms. Toisaalta paikalliseen väestöön pääsee tutustumaan oikein mukavasti ja palvelu pelaa.

Klo 05:00 eli aamuteen (chai) aika.

Mervi yläpedillä.

Madurai ja yhden päivän pysähdys. Kaupunki on rakentunut erittäin värikkäiden Hindutemppelien ympärille. Kaupunki oli likainen, todella likainen ja kuuma, todella kuuma. Kiertelimme katselemassa temppeleitä ja tutustuimme paikalliseen katukulttuuriin. Seuraavana päivänä hyppäsimme tyytyväisinä junaan ja päätimme että takaisin ei tarvitse tulla.

Katunäkymää

Julkinen vessa. Näihin vain delhi bellyn pakottamana. 

Mainoskyltti on himan harhaanjohtava, eikö?

Kaikki jumalat samassa kasassa.

Chennai oli ihan samanlainen kaupunki, mutta paljon isompi. Yövyimme ylihintaisessa, hieman homeisessa huoneessa päärautatieaseman vieressä. Seuraavana päivänä lensimme Andaman saarille.