Kovalam

Trivandrumin lähellä oleva "Resort". Suhteellisen pienen rannan tuntumaan ollaan ängetty mahdollisimman paljon hotelleja, ravintoloita, räätäleitä, sisäänheittäjiä, katukaupustelijoita ja muita perinteisiä -anna mulle sun rahas- tyylisiä henkilöitä.
Perusturisti on täällä noin 50-vuotias länsimaalainen ja jo niin tutuksi tulleet rastapäät ovat jääneet chillaamaan imeisesti Goalle, sillä tänne he eivät ainakaan ole tulleet. Hintataso on korkea. Kaikki maksaa vähintään 100 rupiaa enemmän kuin muualla tällä rannikolla.

Light house beach

Turistikato on täälläkin tänä vuonna aika kova, tämän ilmiön olemme havainneet melkein kaikkialla missä olemme olleet täällä Intiassa. Paikalliset eivät kuitenkaan tunnu tietävän miksi tilanne on tämänmoinen. Muutamalle olemme maininneet euroopan huonosta taloustilanteesta ja niistä raiskaus tapauksista, joista mediassa ollaan paljon puhuttu. Varsinkaan näistä raiskaus jutuista paikallisilla ei ole mitään tietoa ja he vain pyörittelevät silmiään niistä kuultaessa. Tästä johtuen emme enään mainitsekkaan ko. asiasta.

Turistikadosta johtuen kilpailu lomailijoiden rahoista on veristä ja väistämättäkin tulee sellainen tunne, että kokoajan maksaa liikaa ja tulee huijatuksi.

Kaksi päivää onkin aivan ehdoton maximi täällä ja illalla suuntaamme Trivandrumiin, josta otamme junan kohti Maduraita. Yöjunassa kaksi makuupaikkaa maksoi 240 rupiaa yhteensä, eli 3 €. Ei paha.

Tällä 40 sentin piletillä mentiin 40 kilometriä junalla kahteen pekkaan. Taso ei kuitenkaan ollut ihan vr:ään verrattavaa, mutta ei ollut hintakaan.

Surffaus oli kova juttu Kovalamissa. Tämä firma opetti

myös paikallisia vähempiosaisia surffaamaan. 

Maisemaa majakasta. Turisteille ja paikallisile on tietenkin omat 

Sisäänpääsy hinnat.

Mervi rapuissa.

Juho samoissa rapuissa.

Ravintoloiden taso vaihtelee tässä maassa suuresti. Olimme ehtineet tottua hyvään ruuan laatuun, sitten saavuimme Kovalamiin.

 Kuvassa on Farmers' breakfast, kaikki keitettynä samassa vedessä, siskon makkarat, 

Kasvikset ja pekonit bon apetit. Mikä maussa puuttui, niin se oli korvattu korkealla hinnalla.

Hieman kriittisyyttä havaitsimme itsessämme Kovalamia kohtaan, mutta kaikista paikoista ei tarvitse pitää. 

....Ja matka jatkuu...

Varkala

Kaksi viikkoa siinä meni.

 Ranta oli pieni, mutta kaunis. Aallot löivät maihin sellaisella voimalla ettei rahvaampikaan mies pysynyt pystyssä. Täydellinen paikka siis opetella Bookie Board:ingia. Laudoilla leikkimisen ja rannalla uinumisen jälkeen löysimme itsemme kuitenkin jooga kurssilta. Seitsämän päivän kurssilla opettajamme (Joogimme) Vasudev sai meidät väännettyä sellaisiin asentoihin, ettei sen pitäisi olla aikuiselle suomalaiselle edes mahdollista mm. Päällä seisonta. Henkistä valaistumista ei vieläkään löydetty, mutta todella hyvää liikuntaa ja muutenkin maittavaa toimintaa.

 Majailimme Gliff Manor nimisessä paikassa, jossa oli vieraanvarainen henkilökunta ja persoonallinen omistaja. Sam oli paikan pyörittäjä ja manageri, mutta kuten niin usein on että,  parhaat lähtevät ja niin Sam:kin pakkasi laukkunsa ja lähti Dubai:in töihin. Omistaja, tuo hellyyttävä persoona, keskittyi lähinnä rommiin tai oluehen ja muihin paikallisiin poltettaviin tuotteisiin. Asiat kuitenkin pyörivät eteenpäin tuttuun aasialaiseen malliin, eli hitaasi ja sinne päin.
Maksoimme huoneestamme alle 5 euroa yöstä. Hintaan kuului myös vapaa keittiön käyttö, mutta me emme uskaltaneet käyttää sitä mihinkään muuhun kun kahvin tekoon sillä oli se sellainen läävä.

 Ainoaksi huonoksi seikaksi tässä paikassa osottautui Intian sähkönjakelu verkko. Vähintään tunnin sähkökatkoja oli useita päivittässä. Ei se päivällä haitannut, mutta yöllä meinasi tulla kuuma kun tuuletin ei toiminut.

Temppelifestivaalikin sattui saapumaan kylään. Rumpujen pauketta ja pärinää ja kolme ihka elävää elefanttia juhlareleet niskassaan . Ei sitä ihan joka päivä näe täytettyä mekaanista leijonaa ja apinajumalaa ruoskalla varustettuna samaan aikaan. Normaalissa katukuvassa temppelit ovat kuin kiiltokuvia,  liikaa väriä ja krumeluuria. Festivaalien aikana kun temppelin lähiympäristö on koristeltu samaan juhlalliseen tyyliin, saadaan aikaan mitä hienoin ja taijanomaisin juhlaympäristö. Hieno uskollinen kokemus ja huvittava tapahtuma.

Ravintolan edessä olevat tuoreet kalat saivat aina pesun ennen esillelaittoaan. Samassa vadissa pestiin sitten myös pyykit ja pyykkäritkin. Tästä johtuen ollemmekin jättäneet kalansyönnin väliin.

Huomenna tai ehkä vasta ylihuomenna otamme rinkat taas pykälään ja suuntaamme kohti Kovalam nimistä kylää.